Etusivu

ETSIMME SUOMALAISIA
TUOTANTOELÄINTILOJA LAHJOITUSKOHTEEKSI!


ME

Eläinlääkärileidit ovat taas täällä! Vuonna 2014 alkanut perinne haastaa kolmannen vuosikurssin eläinlääkäriopiskelijat kameran eteen hyvän asian vuoksi. Tällä kertaa vuorossa on vuonna 2014 opintonsa aloittanut cursus-71, jonka neidot poseeraavat suomalaisten tuotantoeläinten hyväksi. Jotta kalenteri sopisi lahjoituskohteeseen, sen sivuilla loistavatkin...

Lue lisää

TILAA

Ennakkomyynti on alkanut! Tilaa kalentereita ja anna tukesi suomalaiselle tuottajalle. Myymme kalentereita myös käsimyynteinä Helsingissä ja mm. joulukuussa Eläinlääkäripäivillä EKYn ständillä. Käsimyynneistä ilmoitetaan myöhemmin Facebook-sivuillamme. Kalentereita aletaan toimittaa marras-joulukuun vaihteessa. Tilatessasi useamman kalenterin saat ne 10€ kappalehintaan!

Lue lisää

FACEBOOK

Esittelyssä viimeinen lahjoituskohdetilamme: KOHONEN FARM

Farmilla kasvatetaan pienimuotoisesti lihantuotantoon villasikoja eli mangalitzoja. Rotu ei ole kovin yleinen Suomessa, mutta Kohosilla päädyttiin tähän rotuun niiden kasvatustavasta johtuen. Mangalitzat ovat ympärivuotisesti ulkoileva rotu, kunhan niillä on sopiva sääsuoja runsaalla pehkulla ja oljella kuivitettuna. Farmilla on ollut alusta asti kantavana ajatuksena, että heidän kasvatustapansa on kestettävä eettistä tarkastelua.

Farmin possut elelevät metsä- ja peltolaitumilla ympärivuotisesti, missä ne saavat elää turvattua elämää lajityypillisesti seurustellen ja tonkien. Porsiminen on ainut aika, jolloin emakot siirretään suojaisiin sisätiloihin. Sisällä emakoiden porsimiset ovat sujuneet hyvin ja koko pahnue saa rauhoittua ennen paluuta ulos muiden joukkoon. Ennen ulos siirtymistä karjuporsaat kastroidaan paikallispuudutuksen ja kipulääkkeen kanssa, mikä on tilan oma arvovalinta.

Sikojen ympärivuotinen ulkoilu ei ole kuitenkaan aina helposti järjestettävissä, ja tila suhtautuukin vastuullisesti Suomen tartuntatautitilanteeseen. Afrikkalaisen sikaruton suhteen tilalla pyritään ehkäisemään tartuntaa kokonaan: possut ovat tupla-aitojen takana, minkä lisäksi neljä laumanvartijaa suojaavat possuja villieläimiltä, sekä samalla näiden mukanaan kuljettamilta taudeilta. Varsinkin afrikkalaisen sikaruton riskin vuoksi myös vierailijoiden kanssa täytyy olla tarkkana tautisuojauksessa. Tila myös kuuluu Sikavaan, ja on testattu puhtaaksi tartuntataudeista.

Helppoa pienimuotoinen tuotanto ei ole, mutta Kohoset rakastavat sitä mitä tekevät – ja näky onnellisista hyvinvoivista possuista aamuvellin jälkeen olkikasan päälle kellahtaneena auttaa jaksamaan. Tilasta voit löytää lisää tietoa, kuvia ja videoita myös netistä www.kohonenfarm.fi sekä facebookista nimellä Kohonen Farm.
... See MoreSee Less

View on Facebook

Esittelyssä toinen lahjoituskohteemme: RINTEELÄN TILA

Rinteelän tila on maidontuotantotila, joka on toiminut nykyisessä muodossaan v. 2014 lopusta, kun valmiiksi saatiin tilava yhden robotin pihattonavetta. Navetassa asustelee yli 70 lypsylehmää, minkä lisäksi tilalla on nuorkarjaa. Hiehot asustelevat vanhassa navetassa, jonne remontoitiin ryhmäkarsinoita nuorten temmeltämiseen.

Tilalliset Antti ja Johanna Heinonen pitivät niin eläinten kuin muunkin tilan väen hyvinvointia tärkeimpänä päämääränään suunnitellessaan Antin kotitilalle uutta rakennusta. Uudessa pihatossa on panostettu niin makuuparsiin, poikimakarsinoihin kuin ulkoiluunkin. Hyvinvointiin sijoittaminen onkin selvästi kannattanut, sillä hyvinvoiva lehmä myös tuottaa paremmin. Lehmien vuotuinen keskituotos onkin kasvanut jo näin lyhyessä ajassa eläinten hyvinvoinnin mukana huikeaan 12 500 kg maitoa.

Pihatossa lehmät liikkuvat vapaasti, minkä lisäksi kesäisin lehmät laiduntavat ulkona ja talvisin jaloittelevat tarhassa. Lypsylehmien lisäksi kaikki tilan juottoikäistä vanhemmat neidit myös laiduntavat kesäisin. Lehmät siis itse päättävät missä liikkuvat, mitä tekevät, milloin syövät, nukkuvat ja lypsävät.

Makuualustojen pehmeyteen on panostettu, sillä lehmä-rouvat pääsevätkin lepäämään vesipatjoilla pehmitetyissä makuuparsissa. Pehmeys ei siihen pääty: lehmien poikimakarsinoita puolestaan pehmittää paksu olkipatja. Mikäli ulkokeli ei miellytä, onkin hyvä jäädä sisälle pehmeään makoilemaan ja katsella sään myllerrystä navetan isoista ikkunoista, joista luonnonvalo pääsee sisään rytmittämään elämää.

Pehmeillä pedeillä ja ulkoilumahdollisuuksilla lehmien kunto pysyy hyvänä ja mieli virkeänä, minkä lisäksi talviulkoilu tekee hyvää sorkille. Runsas luonnonvalo ja ulkoilumahdollisuus helpottavat myös kiimojen tarkkailua. Lehmien hyvinvointi riippuu olosuhteiden lisäksi monista muistakin asioista, minkä vuoksi tilalliset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan karjaansa jalostuksen kautta. Robottipihatossa voidaan jalostuksen kautta vaikuttaa paljonkin lehmien hyvinvointiin niin, että tulevat lehmät ovat esimerkiksi hyväjalkaisia, hyväluontoisia ja utarerakenne on robottiin sopiva, jotta lypsy sujuu rauhassa robotin raksuja syödessä.

Rinteelän tilalla eläimet halutaan hoitaa niin, että koko tilan väellä olisi hyvä olla – niin kaksi- kuin nelijalkaisillakin. Tilalliset ovatkin panostaneet hyvinvoinnin lisäksi myös siihen, että paikalliset pääsevät katsomaan, kuinka Suomessa tuotetaan ruokaan, sillä tilalla järjestetään aika ajoin avoimien ovien päiviä, minkä lisäksi voidaan ottaa koululais- ja päiväkotiryhmiä katsomaan suomalaista ruoantuotantoa.

Nyt sinulla on kuitenkin mahdollisuus tutustua vielä tilaan netissä: www.rinteelantila.net sekä seurata heidän kuulumisiaan facebookista: www.facebook.com/rinteelantila
... See MoreSee Less

View on Facebook

INSTAGRAM


© 2016 Vetladies. Kaikki oikeudet pidätetään.

semex
ratiaranch
larasecret
larasecret
alpacafuente
hipposport
mt
faunapharma
sippura
eky
scc
hevosurheilulehti
jaskepuu
kuokkavieraat
ollikkalan