Olimme haaveilleet ottavamme tammikuun kuvat valkoisessa lumimaisemassa, mutta Helsingin talvi näytti vaihteeksi huonoimpia puoliaan ja harmaalta taivaalta satoi vain hyistä vettä. Kuvauspäivä oli kuitenkin lyöty lukkoon, joten kiskoimme kumisaappaat jalkaan ja käänsimme auton nokan kohti Saloa ja Kytömaan eläinkotia.
Määränpään lähestyessä sää alkoi kuitenkin kirkastua ja samaan tahtiin kirkastuivat myös ilmeemme, kun ensimmäiset hiutaleet alkoivat putoilla auton tuulilasiin. Saisimme sittenkin toivomamme lumikuvat!
Saavuimme perille lumisateen aikaansaamaa intoa puhkuen, mutta vielä onnellisemmiksi tulimme eläinkodin väeltä saamastamme vastaanotosta. Heti alkajaisiksi pääsimme tutustumiskierrokselle katsomaan tilan lampaita, kanoja, hevosia ja aasia ja saimme kuulla tarinoita eläinten taustoista ja siitä, miten ne olivat päätyneet Kytömaalle. Saimme myös hyviä vinkkejä kuvauspaikan valintaan, ja sen jälkeen koitti odotettu hetki, kun pääsimme tapaamaan tulevat kuvauskaverimme.
Kissat Sissi, Pörssi ja Nanu olivat sosiaalisia ja valloittavia persoonia. Teimme hetken tuttavuutta keittiön pöydän ääressä, ja sen jälkeen olikin aika siirtyä ulos kameran eteen. Alun perin oli tarkoitus, että kuvissa esiintyisivät musta Nanu ja oranssi Pörssi, mutta Pörssiä eivät mallinhommat kiinnostaneet ja se päätti poistua omien puuhiensa pariin. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, sillä ihana Sissi oli onneksi valmis poseeraamaan kanssamme.
Kuvauksien päätteeksi menimme vielä sisälle lämmittelemään. Villasukat ja peitteet tuntuivat taivaalliselta lumisateen viilentämällä iholla. Suurin lämpö tuntui kuitenkin sydämessä, kun eläinkodin väki kutsui meidät kanssaan syömään hernekeittoa ja lättyjä ja näytti meille upean, itse kuvatun videon alueella liikkuvista susista.
Ennen tätä päivää olin mielessäni kuvitellut kuvausreissun eräänlaiseksi suoritukseksi; ottaisimme kuvat ja lähtisimme. Se oli kuitenkin paljon enemmän, ajanviettoa ihanien eläinten kanssa ja muistutus ihmisten hyvyydestä.
Iso kiitos Kytömaan eläinkodin väelle!
