Lähdettiin Viikistä aamulla kohti Perkkiön tilaa, jossa meitä odotti mutakylvyssä kellivät suomalaiset maatiaissiat. Lämpötila lähenteli 30 celsiusastetta ja aurinko porotti täydeltä taivaalta ja kärpäsiäkin oli ainakin riittävästi. Tilalliset varoittelivatkin, että siat eivät viihdy hirveän kauaa ulkona näin lämpimillä keleillä. Myös meillä malleilla tuppasi olemaan melko kuuma ja jännitti, että oma nahka palaa. Tartummekin pian tuumasta toimeen ja lähdimme tekemään tuttavuutta sikojen kanssa.
Yhteistyö sikojen kanssa ei alkanut aivan parhaalla mahdollisella tavalla, kun yksi kerrallaan ne lähtivät meitä pakoon takaisin sisälle viileään navettaan. Onneksi muutamia sikoja jäi nauttimaan mutakylvystä puun varjoon. Pikkuhiljaa sikaystävämme alkoivat olemaan uteliaampia meitä kohtaan ja saimmekin lopulta monta uutta kaveria ja mutaisia pusuja.
Tilallisten vinkki houkutella sikoja lähemmäksi puun oksilla oli tehokas keino, mutta yhden oksan syömisessä ei sioilla kauaa kärsä tuhissut ja sitten sikojen suunta olikin jo ihan toisaalle. Omat haasteensa teki myös mutakylvyn liukas pohja. Siat olivat välillä melko nopeita liikkeissään mähinöidessään toistensa kanssa ja välillä sai pelätä omien varpaidensa puolesta.
Kukaan meistä ei kuitenkaan kaatunut, päätynyt sian syömäksi tai tallaamaksi ja saatiin napattua hyviä kuvia! Kuvaus oli ohi yllättävän nopeasti, jonka jälkeen suunnattiin pesulle tilan pihaan. Kylmä vesi tuntui aika hyvältä kuumana päivänä ja irrotti pahimmat mutarallin merkit.
Kotimatkan alkaessa kärpäset olivat vallanneet automme ja avoimista ikkunoista huolimatta niitä löytyi autosta vielä Helsingissäkin.
