Kesäkuu

Eläinmalliemme vähäpukeisen olemuksen vuoksi valokuvaukset oli ajoitettava lämpimään vuodenaikaan, joten kesäkuu valikoitui melko nopeasti meidän kuvauskuukaudeksi pienten järjestelyiden päätteeksi. Kesäkuun kuvaukset pidettiin sittemmin koko kesän lämpimimpänä viikkona eli juhannuksen tietämillä, mikä oli omiaan lämmittämään pienen nakukissan mieltä ja nukkaista kuontaloa. Kuvausten ajankohta oli juuri ja juuri oikea myös kukintoaan pian lopetteleville alppiruusuille, jotka saimme ikuistettua täydessä loistossaan Tuusulanjärven kupeessa eli pienen ajomatkan päässä Helsingistä. Violetti värimaailma tuntui luonnolliselta jatkumolta toukokuisen hempeän vaaleanpunaisen perään.

Päätimme, että kuvaamme ilta-auringossa, sillä valoa ja lämpöä oli vielä riittämiin. Myös työkiireet sekä webinaarit aikatauluttivat päivää niin, että kuvaaminen jäi illan viimeisille tunneille. Valmistautumisten jälkeen pakkasimme kyytiin kaksi kantokopallista kissoja ja lähdimme kohti määränpäätä. Automatka sujui rennon leppoisasti odottavissa tunnelmissa aina kuvauspaikalle saakka. Tarkoituksenamme oli saada kuvattua kahden nakun kissamallin kanssa, mutta toisen yhteistyöhalukkuus ja vietit sanelivat tällä kertaa kuvausten sisältöä. Samaan aikaan kun nuori poikamalli viihtyi linssin edessä käsiteltävänä, paineli toinen nakupetteri hihnan päässä tutkien ympäristöä suostutteluista huolimatta. Kuvaustilanne ei siis aivan mennyt suunnitelmien mukaisesti, vaan sai yllättävän käänteen jo alkumetreillä, kun toinen eläinmalleista ilmoitti kieltäytyvänsä kuvauksista. Mitä hämärämmäksi valaistus kävi, sitä villimmäksi meno muuttui pikku tiikereiden toimesta, kun nuorempikin alkoi herätellä vaistojaan. Onneksemme taitava kuvaajamme sai ikuistettua useita onnistuneita ruutuja ja kuvaukset saatiin purkkiin ennen auringonlaskua.

Toukokuu

Toukokuun kuvat napattiin kyseisen kuukauden 8. päivänä, jolloin allekirjoittanut oli virallisesti matkannut auringon ympäri 22 kertaa. Tuo aamu valkeni koleana, mutta ilma oli kaunis. Kello soi hyvissä ajoin ennen seitsemää, jotta ehdittiin yhdessä mallipartnerin Elisen kanssa lapata kasvoille sopiva kerros meikkiä (eli hieman liikaa) sekä kihartaa hiukset, ja sitten oltiikin valmiita ikuistettaviksi.
Kuvat otettiin Roihuvuoren kirsikkapuistossa juuri kirsikkapuiden kukkien ollessa näyttävämmillään. Kuvaukset alkoivat klo 9 aamulla, ja oletuksena olikin, ettei puistossa vielä tuohon aikaan olisi väkiryntäystä. No, puistossa oli kuin olikin jo ihan kiitettävä määrä ihmisiä, joten tiedossa oli kameralle poseeramisen lisäksi oikein liveshow. Ensimmäisenä alettiin kuvaaja Emilian kanssa etsimään ensimmäistä poseerauspaikkaa, jonka jälkeen olikin aika heittää ylimääräiset vaatteet menemään, ja aloittaa mallin larppaaminen.
Aluksi tahtoi hieman kieltämättä jännittää, ja olo tuntui jäykältä ja erittäin tietoiselta siitä, ettei päällä ollut pitsialusasun lisäksi kuin yksi hikinen farkkutakki. Koiramallit olivat aluksi pikemminkin syötävän suloisia kuin yhteistyöhaluisia. Ihmisten tuijottaminen ja osoittelu ei juurikaan helpottanut asiaa. Kuitenkin tästä alkujännityksestä päästiin yli taitavan Emilian ohjeiden avulla, ja pian poseerattiin mallikollegan ja ihanien (herkuilla lahjottujen) eläinmallien kanssa kuin viimeistä päivää. Muutkin ihmiset unohtuivat, ja aina kuvien välillä tulikin katsottua ympärille ja ihmeltetyä, kuinka paljon väkeä ympärillä olikaan. Muissa ihmisissä reaktiot vaihtelivat ihmetyksestä ihastukseen ja iljetykseen. Osa tuijotti suu auki, osa kommentoi kuuluvaan ääneen ”kuinka kirsikkapuut ovatkaan tänä vuonna kauniiya” ja eräs henkilö taas nähdessään meidän siirtävän kuvauspaikkansa hänen lähelleen totesi seuralaiselleen ”kauniin maiseman menneen pilalle”. Toisaalta kaikki on okei rakkaudessa, sodassa ja hyväntekeväisyydessä, eikö niin ?
Kaikkinensa tämä päivä on jäänyt mieleen oikein ikimuistoisena syntymäpäivänä. Alkukankeuden jälkeen aloin nauttia poseerauksesta, ja kuvista saatiinkin ihan mahtavia (stay tuned). Päivästä jäi jäljelle hyvä mieli, paleltuneet pakarat sekä kuvia meidän proggista varten, omaan someen sekä myös muiden puistossa olleiden somepäivityksiin (ja jopa yhden kaukomatkaajan perhealbumiin, tämä naishenkilö innostui kuvaamaan photoshootiamme oikein olan takaa). Iso kiitos tästä päivästä kuuluu tietenkin lahjakkaalle kuvaajallemme, sekä suloisten eläinmallien omistajille/avustajille Liinalle ja Aminille.

Huhtikuu

Halusimme huhtikuun kuviin jotain hieman erilaisia eläimiä ja lopulta lajiksemme valikoituivat alpakat. Tavoitteena oli ottaa beigeen vivahtavia, luonnollisen sävyisiä kuvia esimerkiksi sänkipellolla. Yllätys yllätys, korona sotki hieman myös meidän kuvauksiamme. Saimme lopulta ympäri Suomea hajallaan olevan porukkamme kanssa löytyä päivämäärän lukkoon toukokuun puoliväliin. Tässä vaiheessa Etelä-Suomessa oli jo todella vihreää. Valitulle päivälle sääennuste näytti hyvin epävakaata ja sitä se myös oli. Välillä paistoi aurinko ja välillä satoi vettä. Sateisen perjantai-päivän lopulla sää näytti kirkastuvan ja suuntasimmekin heti kohti Klaukkalaa ja Ali-Ollin alpakkatilaa. Meitä vastassa olivat sympaattinen pihapiiri, ystävällinen henkilökunta ja ihanaakin ihanammat alpakat. Kuvauksiimme valikoituivat alpakat Olli ja Lely. Kuvauspaikan etsiminen oli hieman haasteellista, koska lähes joka paikassa oli jo keväisen vihreää. Otimmekin sitten sekä vihreitä että beigejä kuvia. Kuvaajamme sai vangittua olosuhteisiin nähden uskomattoman hyvin beigeä kuviin. Kaikki sujui hienosti ja aurinkokin paistoi suurimman osan ajasta. Olli ja Lely malttoivat olla kanssamme varsin mallikkaasti ja saimme paljon kivoja kuvia kameralle! Suuri kiitos vielä Ali-Ollin alpakkatilalle! 🙂 

Ali-Ollin alpakkatila sijaitsee Klaukkalassa ja siellä asustaa reilu parikymmentä alpakkaa sekä muutama poni ja muita pienempiä eläimiä. Tilalla on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia tai käydä muuten vaan touhuamassa alpakoiden parissa. Alpakoiden kanssa harrastetaan agilitya ja moni Ali-Ollin alpakoista onkin menestynyt hyvin agilitykilpailuissa. Pihapiiristä löytyy myös puoti, josta on mahdollista ostaa muun muassa erilaisia alpakkavillatuotteita 

Maaliskuu

Lähdimme mukaan kalenterikuvauksiin suunniteltua nopeammalla aikataululla. Alun perin olimme ajatelleet kauniin ruskaista kuvaa syksyllä, mutta kalenterin aikaisen painoon menemisen ja koronatilanteen aiheuttaman kevään mallikadon vuoksi päädyimme maaliskuun kuvaan. Maaliskuun kuva oli ulkokuvauksena haastava, sillä koko pääkaupunkiseudun sää oli ollut marraskuusta asti tasaisen harmaa ja suoraan sanottuna kovin ruma. Kuvat otettiin huhtikuun lopulla, ja päädyimme valitsemaan teemaväriksemme punaisen. Muista kalenterikuvista poiketen luonto ei ole kuvissamme erityisesti esillä, sillä päädyimme valitsemaan kuvan, joka oli otettu tilan rakennuksen punaista seinää vasten.

Otimme kuvia yhteensä kuuden eri karitsan kanssa, joista nuorimmat karitsat olivat kaikkein rauhallisimpia. Nämä nuoret karitsat päätyivätkin lopulta myös kalenteriin valittuun kuvaan. Pienet karitsat olivat mielettömän suloisia ja pehmeitä, ja lämmittivät mukavasti ihoa vasten huhtikuun koleassa säässä. Karitsoja oli tilalla useita kymmeniä, ja ne tervehtivät meitä kovaan ääneen kuorossa määkimällä. Kuvattavina nämä eläimet olivatkin aivan ihania, ja pienet malttoivat olla sylissä ihmeellisen hienosti, välillä vain ilmoittaen läsnäolostaan kipakasti määkimällä.

Molemmille malleille kokemus oli aivan uusi, sillä emme ole kumpikaan juurikaan viihtyneet kameran edessä, varsinkaan vähäpukeisena. Kuvaustilanne oli kuitenkin rento, ja ihanat eläinmallit sekä muut kuvauksissa mukana olleet lievensivät jännitystä. Viivyimme tilalla noin kaksi tuntia, ja kuvaukset olivat kovin nopeasti ohi. Kuvauksien aikana me mallit kerkesimme hieman kylmettyä lämpimistä karitsoista ja kuvausavustajien nopeasti kiikuttamista vaatekappaleista huolimatta. Sen vuoksi kävimmekin kotimatkalla hakemassa hesestä lämmittävät ateriat.

Bisan tila sijaitsee Vantaalla, jossa viljellään ja kasvatetaan eläimiä jo viidennessä sukupolvessa. Tilalla kasvatetaan perinteitä kunnioittaen lampaiden lisäksi lihakarjaa, ja paimenkoiran virkaa on toimittamassa ihana Pojo-bordercollie. Lisäksi tilalla viljellään luomuviljaa ja -perunaa. Tilan tuotteita, kuten lihaa voi ostaa paikan päältä myymälän aukioloaikoina. Oli ihmeellistä nähdä tutun näköisiä kotiseutumaisemia niin lähellä Helsingin vilinää. Kiitämme ihania tilallisia vierailumahdollisuudesta!